Käytännön vinkkejä mikrokanavakaapeleiden puhallukseen

ma marrask. 05 16:03:00 2018

Tänä syksynä Nestor Cables oli paikalla, kun Kaisanet kokeili mikrokanavatekniikkaa nopeasti kasvavassa Ylämyllyn taajamassa. Projektissa mikrokaapeleita puhallettiin haastavalle reitille, ja tässä blogijutussa haluamme jakaa käytännössä testattuja vinkkejä mikrokaapelien puhallukseen.

Yllä olevassa kuvassa mikroputket ovat odottamassa jakamokaapissa kaapeleiden puhalluksia.

Ennen kaapeleiden puhalluksia jokaisen mikroputken kunto ja puhtaus on tarkastettava sekä putkista on poistettava kosteus. Mikroputken kuivaus ja puhdistus hoidetaan putkeen puhallettavalla sienellä. Mikäli sieni on puhalluksen jälkeen kostea tai likainen, toistetaan käsittely riittävän monta kertaa. Jos on epäilyksiä, että reitin mikroputket ovat voineet litistyä, putkien kunto voidaan tarkastaa putkiin puhallettavalla kuulalla tai sondilla, joka on vähän putkien sisähalkaisijaa pienempi. Sondi on tarkastukseen kuulaa parempi, sillä kuulan jäädessä putkeen sen paikkaa ei voi tietää muuten kuin puhaltamalla perään kaapeli.

Ennen kaapelin puhallusta mikroputkeen valutetaan pieni määrä tarkoitukseen soveltuvaa liukasteainetta, joka levitetään putkeen puhaltamalla putken läpi puhdistussieni. Joensuussa mikroputket oli asennettu aivan vasta ja huolellisesti, joten puhdistussieni puhallettiin liukasteaineen kanssa vain yhden kerran jokaiseen putkeen juuri ennen kaapelin puhallusta.

Puhdistussienen puhalluksessa käytetään pienempää painetta kuin varsinaisen kaapelin puhalluksessa.

Puhallettavan kaapelin päässä tulee olla ns. puhalluskärki, sillä ilman sitä kaapeli takertuu helposti kiinni putkeen. Puhalluskärjet ovat kaapelin päähän puristettavia messinkikappaleita, joilla on sama halkaisija kuin kaapelilla. Kaisanetin projektissa käytetylle kaapelikoolle ei ollut sopivaa puhalluskärkeä, joten Antti Viitala muotoili kaapelin päät lämmittämällä puhalluskärjiksi (kuva yllä).

Kuvassa yllä kaapeleiden puhalluksessa käytetty Nestor Cablesin Plumettaz Minijet-puhalluslaite.

Kaapelin käsittelyssä on huomioitava mm. seuraavat seikat:

  • Kaapeli ei saa päästä likaantumaan maakosketuksesta.
  • Kaapelia tulee ohjata mahdollisimman suoraan puhalluslaitteelle.
  • Kaapelin syötössä tulee välttää nykäyksiä.
  • Kaapelin tulee lähteä kelalta yläkautta, jotta kelalle ei pääse syntymään löysiä kaapelilenkkejä, sillä nämä saattavat päästä maakosketukseen.

Projektissa puhallusnopeus oli 35 - 70 m/min ja kompressorista otettu ilmanpaine oli noin 15 bar. Yhden ulkohalkaisijaltaan noin 8 millisen ja 192-kuituisen kaapelin puhallus 900 metriä pitkään 14/10 mm:n mikroputkeen kesti noin 20 minuuttia.

Viisi 192-kuituista kaapelia on puhallettu jakokaappien välille. Laitekopilta tälle ns. ensiöjakamolle puhalletaan vielä kaikkiin seitsemään mikroputkeen 192-kuituiset kaapelit eli yhteensä 1344 kuitua. Koska jatkoskaapeilla kuituhitsausten määrät tulevat olemaan hyvin suuret, projektissa käytettiin Nestor Cablesin NC-326 -jatkoskaappeja yhdessä K1-jakokaappien kanssa. Yhteen tällaiseen jatkoskaappiin voidaan sijoittaa enimmillään 32 jatkoslevyä eli 1536 kuituhitsausta.